Pino vaalikuoria

Päätöksenteko

Tuomiokapituli

Tuomiokapituli hoitaa hiippakunnassa kirkollista hallintoa ja toimintaa sekä tukee ja valvoo seurakuntien toimintaa ja hallintoa. Tuomiokapituli myös hoitaa papiston henkilöstöasioita.

Tuomiokapituli kollegiona istunnossaan ratkaisee sille määrätyt hallintoasiat ja toimii erilaisten seurakunnallisten päätösten alistusviranomaisena.

Tuomiokapitulin nimi tulee latinan sanoista domus capituli. Domus merkitsee taloa ja capituli lukukappaletta. Jo varhain kirkon historiassa piispa kokoontui työtovereidensa kanssa tuomiokapituliin lukemaan raamatunkappaleita ja rukoilemaan. Jokainen tuomiokapitulin istunto aloitetaan edelleenkin raamatunluvulla.

Istuntopäivät

Tiedotteet

Tuomiokapitulin tehtävät

Kirkkolain ja kirkkojärjestyksen 19 lukujen 1 pykälän mukaan kirkon tehtävän edistämiseksi tuomiokapitulin tulee

1) hoitaa hiippakunnallista toimintaa, hallintoa ja taloutta;

2) tukea ja valvoa seurakuntien toimintaa ja hallintoa;

3) hoitaa papiston henkilöstöasioita ja valvoa heidän ja seurakunnan muiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden tehtävien hoitoa ja elämää;

4) hoitaa yhteyksiä koko kirkon yhteiseen toimintaan ja hallintoon, toisiin hiippakuntiin, kristillisiin järjestöihin ja muihin yhteiskunnan tahoihin;

5) valmistella asioita hiippakuntavaltuustolle;

6) huolehtia hiippakuntavaltuuston päätösten täytäntöönpanosta;

7) hoitaa hallussaan olevat lahjavarat ja säätiöluontoiset rahastot noudattaen, mitä kirkkolain 15 luvun 4 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään;

8) ottaa ja irtisanoa tuomiokapitulin viranhaltijat ja työntekijät;

9) hoitaa ne hiippakunnalliset tehtävät, jotka eivät kuulu muulle hiippakunnan viranomaiselle; sekä

10) suorittaa muut kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä ja kirkon vaalijärjestyksessä sille annetut tehtävät.

Tuomiokapituli edustaa kirkkoa hiippakunnan asioissa ja käyttää puhevaltaa tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä tekee hiippakuntaa koskevat sopimukset ja muut oikeustoimet.

Jäsenet

Tuomiokapitulin jäseniä ovat pysyvästi piispa, tuomiorovasti, lakimiesasessori ja hiippakuntadekaani.

Hiippakunnan papisto valitsee kaksi pappisasessoria kummankin kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Hiippakuntavaltuusto valitsee toimikaudekseen (4 vuotta) maallikkojäsenen. Hiippakuntavaltuuston puheenjohtajalla puhe- ja läsnäolo-oikeus tuomiokapitulin istunnoissa.

Tuomiokapitulin arkisto

Tuomiokapitulin arkistomateriaali on hiippakunnan perustamisesta 1.1.2004 lähtien kokonaisuudessaan tuomiokapitulin hallussa. Asiakirja-aineisto on järjestetty tehtäväpohjaisen arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti. Tuomiokapitulille saapuneet asiakirjat on rekisteröity sähköiseen asianhallintajärjestelmään.

Hiippakunnalliset kolehdit

Tuomiokapituli päättää vuosittain kahden hiippakunnallisen kolehtipyhän kohteista ja ajankohdista.

Vuoden 2019 kolehtipyhät ovat:

10.3.2019 (1. paastonajan sunnuntai)

6.10.2019 (17. sunnuntai helluntaista)

Molempina pyhäpäivinä kolehti kootaan:

Espoon hiippakunnan seurakuntien työntekijöiden kansainvälisen vaihdon edistämiseen etenkin Espoon hiippakunnan ystävyyshiippakuntien (Skotlannin episkopaalisen kirkon Edinburghin hiippakunta; Namibian evankelisluterilaisen kirkon läntinen hiippakunta) kanssa.

Kolehtipyhän rukousteksti

Herra, meidän Jumalamme, auta meitä työssämme Sinun valtakunnassasi. Rukoilemme hiippakuntamme ja kaikkien sen seurakuntien puolesta. Tuomme eteesi seurakuntien luottamushenkilöt ja vastuunkantajat. Rukoilemme hiippakuntavaltuuston ja tuomiokapitulin sekä piispamme puolesta.

Pyydämme siunaustasi Espoon hiippakunnan ystävyyshiippakunnille, Skotlannin episkopaalisen kirkon Edinburghin hiippakunnalle sekä Namibian evankelisluterilaisen kirkon läntiselle hiippakunnalle ja näiden piispoille.

Muista kaikkia seurakuntiemme ja seurakuntayhtymiemme työntekijöitä. Rukoilemme lähetystyön ja monikulttuurisen seurakuntaelämän puolesta. Tuomme eteesi kaikki ne, opiskelevat kirkon työhön ja valmistautuvat työhön hiippakunnassamme.

Herra, kuule rukouksemme. Aamen.

Istuntosali ja puheenjohtajan nuija

Hiippakuntavaltuusto

 

Hiippakuntavaltuusto on hiippakunnan ylin toimielin. Siihen valitaan nelivuotiskaudeksi neljätoista (14) maallikkojäsentä ja seitsemän (7) pappisjäsentä.

Hiippakuntavaltuusto järjestää yhdessä tuomiokapitulin kanssa joka toinen vuosi Hiippakuntafoorumin.

Hiippakuntavaltuuston tehtävät

Aloiteoikeus

Hiippakuntavaltuuston kokoukset

Hiippakuntavaltuuston pöytäkirjat:

Hiippakuntavaltuuston pöytäkirja 31.5.2018

Hiippakuntavaltuuston jäsenet

Hiippakuntavaltuustoon valitaan kirkollisvaaleilla nelivuotiskaudeksi neljätoista (14) maallikkojäsentä ja seitsemän (7) pappisjäsentä.

Seuraavat jäsenet on valittu vuosiksi 2016-2020:

Maallikkojäsenet

  • Aspila Pentti, MMT, johtaja, Vihdin seurakunta, hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja
  • Ahonen Lea, rehtori, Tuusulan seurakunta
  • Graeffe Hanna, FM, kieltenopettaja, Järvenpään seurakunta
  • Haarlaa Topi, tradenomi, Leppävaaran seurakunta (2018-2020)
  • Kiuttu Pekka, insinööri, Hyvinkään seurakunta
  • Lumijärvi Johanna, TM, yliopisto-opettaja, Kirkkonummen suomalainen seurakunta
  • Luuk Pekka, taksiyrittäjä, herastuomari, Järvenpään seurakunta
  • Mykkänen Jouni, kulttuurineuvos, Tapiolan seurakunta
  • Pohjonen Kauko, ylioppilas, Lohjan seurakunta (2016-2018)
  • Rantala Sirpa, luokanopettaja, KTM, Nurmijärven seurakunta
  • Raunu Päivi, YTM, Olarin seurakunta
  • Saarnio Rauno, talouspäällikkö, Mäntsälän seurakunta
  • Sipilä Jorma, DI, Keravan seurakunta
  • Sorvari Heikki, DI, Espoon tuomiokirkkoseurakunta
  • Tunkelo Lauri, DI, Espoon tuomiokirkkoseurakunta

Pappisjäsenet 

  • Huomo Vilppu, kasvatustyön pastori
  • Järvinen Ilkka, lääninrovasti
  • Linnoinen Päivi, kirkkoherra, TL
  • Nenonen Heikki, yhteyspäällikkö
  • Peltovirta Margit, oppilaistospastori, hiippakuntavaltuuston varapuheenjohtaja
  • Salo Kalervo, lääninrovasti, dosentti
  • Vähäsarja Juha, rehtori, toimitusjohtaja

Kirkolliskokous

Kirkolliskokous on kirkon ylin toimielin. Se käsittelee kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta.

Kirkon edustajina kirkolliskokouksessa ovat

1) hiippakuntien piispat tai, jos piispanvirka on avoinna tai piispalla on este, tuomiokapitulin keskuudestaan määräämä jäsen;

2) kenttäpiispa;

3) yhdeksänkymmentäkuusi valittua edustajaa, joista kolmekymmentäkaksi pappia ja kuusikymmentäneljä maallikkoa;

4) saamelaiskäräjien valitsema saamelaisten edustaja; sekä

5) valtioneuvoston määräämä edustaja.

Kirkolliskokous kokoontuu Turussa toukokuussa ja marraskuussa noin viikon ajan. Kirkolliskokoukselle voivat tehdä esityksiä piispainkokous,  kirkkohallitus ja hiippakuntavaltuustot sekä aloitteita kirkolliskokousedustajat.

Kirkolliskokouksen omat sivut

Espoon hiippakunnan kirkolliskokousedustajat

Kirkolliskokoukseen valitaan kirkollisvaaleilla nelivuotiskaudeksi seitsemän (7) maallikkoedustajaa ja kolme (3) pappisedustajaa.

Seuraavat edustajat on valittu vuosiksi 2016 – 2020:

Maallikkoedustajat:

  • Jalava Markku, viestintäpäällikkö, Nurmijärvi
  • Karppinen Hannele, lääkäri, Hyvinkää
  • Kaskinen Anna-Mari, kirjailija, toimintakeskuksen johtaja, Lohja
  • Lumijärvi Johanna, TM, yliopisto-opettaja, Kirkkonummi
  • Raunu Päivi, YTM, Olari
  • Sorvari Heikki, DI, Espoo
  • Tähtinen Tapio, palvelualuejohtaja, Kerava

Pappisedustajat:

  • Linnoinen Päivi, TL, kirkkoherra
  • Salo Kalervo, lääninrovasti, dosentti
  • Turtiainen Jouni, kirkkoherra
Kirkolliskokouksen syysistunto, ihmisiä kokouksessa

Kunniamerkit ja arvonimet

Kirkolliset kunniamerkit ovat Pyhän Henrikin risti (PHR), Mikael Agricolan risti (MAR) ja Pro ecclesia -mitali. Lisäksi on anottavissa ritarikuntien kunniamerkkejä. Kaikki kunniamerkkiehdotukset lähetetään tuomiokapituliin, josta ne toimitetaan eteenpäin.

Kirkolliset kunniamerkit Sakastissa.

Ritarikuntien kunniamerkit

Piispa myöntää vuosittain rovastin arvonimet ja tuomiokapitulin istunto director cantus/director musices -arvonimet.

Kunniamerkki