Päätöksenteko
Tuomiokapituli
Tuomiokapituli hoitaa hiippakunnassa kirkollista hallintoa ja toimintaa sekä tukee ja valvoo seurakuntien toimintaa ja hallintoa. Tuomiokapituli myös hoitaa papiston henkilöstöasioita.
Tuomiokapituli kollegiona istunnossaan ratkaisee sille määrätyt hallintoasiat ja toimii erilaisten seurakunnallisten päätösten alistusviranomaisena.
Tuomiokapitulin nimi tulee latinan sanoista domus capituli. Domus merkitsee taloa ja capituli lukukappaletta. Jo varhain kirkon historiassa piispa kokoontui työtovereidensa kanssa tuomiokapituliin lukemaan raamatunkappaleita ja rukoilemaan. Jokainen tuomiokapitulin istunto aloitetaan edelleenkin raamatunluvulla.
Istunnon käsittelyyn tulevat asiakirjat on toimitettava tuomiokapituliin viimeistään istuntoa edeltävän viikon maanantaina.
Kirkkolain ja kirkkojärjestyksen 19 lukujen 1 pykälän mukaan kirkon tehtävän edistämiseksi tuomiokapitulin tulee
1) hoitaa hiippakunnallista toimintaa, hallintoa ja taloutta;
2) tukea ja valvoa seurakuntien toimintaa ja hallintoa;
3) hoitaa papiston henkilöstöasioita ja valvoa heidän ja seurakunnan muiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden tehtävien hoitoa ja elämää;
4) hoitaa yhteyksiä koko kirkon yhteiseen toimintaan ja hallintoon, toisiin hiippakuntiin, kristillisiin järjestöihin ja muihin yhteiskunnan tahoihin;
5) valmistella asioita hiippakuntavaltuustolle;
6) huolehtia hiippakuntavaltuuston päätösten täytäntöönpanosta;
7) hoitaa hallussaan olevat lahjavarat ja säätiöluontoiset rahastot noudattaen, mitä kirkkolain 15 luvun 4 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään;
8) ottaa ja irtisanoa tuomiokapitulin viranhaltijat ja työntekijät;
9) hoitaa ne hiippakunnalliset tehtävät, jotka eivät kuulu muulle hiippakunnan viranomaiselle; sekä
10) suorittaa muut kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä ja kirkon vaalijärjestyksessä sille annetut tehtävät.
Tuomiokapituli edustaa kirkkoa hiippakunnan asioissa ja käyttää puhevaltaa tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä tekee hiippakuntaa koskevat sopimukset ja muut oikeustoimet.
Tuomiokapitulin jäseniä ovat pysyvästi piispa, tuomiorovasti, lakimiesasessori ja hiippakuntadekaani.
Hiippakunnan papisto valitsee kaksi pappisasessoria kummankin kolmeksi vuodeksi kerrallaan.
Hiippakuntavaltuusto valitsee toimikaudekseen (4 vuotta) maallikkojäsenen. Hiippakuntavaltuuston puheenjohtajalla puhe- ja läsnäolo-oikeus tuomiokapitulin istunnoissa.
- Piispa
- Tuomiorovasti Ari Paavilainen
- Lakimiesasessori Aappo Laitinen
- Hiippakuntadekaani Mika Nurmi
- Vanhempi pappisasessori Eero Jokela
- Nuorempi pappisasessori Tiina Peippo
- Maallikkojäsen Lea Ahonen
- Läsnäolo- ja puheoikeutettuna hiippakuntavaltuuston puheenjohtaja Pentti Aspila
- Tuomiokapitulin istunnon esittelijä ja sihteeri, notaari Pilvi Keravuori
Tuomiokapitulin istunnon jäsenten sidonnaisuusilmoitukset.
Tuomiokapitulin arkistomateriaali on hiippakunnan perustamisesta 1.1.2004 lähtien kokonaisuudessaan tuomiokapitulin hallussa. Asiakirja-aineisto on järjestetty tehtäväpohjaisen arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti. Tuomiokapitulille saapuneet asiakirjat on rekisteröity sähköiseen asianhallintajärjestelmään.
Tuomiokapituli päättää vuosittain kahden hiippakunnallisen kolehtipyhän kohteista ja ajankohdista.
Vuoden 2023 kolehtipyhät ovat:
26.2.2023 (1. paastonajan sunnuntai – Jeesus kiusausten voittaja)
3.9.2023 (14. sunnuntai helluntaista – lähimmäinen)
Molempina pyhäpäivinä kolehti kannetaan:
Espoon hiippakunnan ja sen seurakuntien kansainvälisten yhteyksien edistämiseen Espoon hiippakunnan ystävyyshiippakuntien (Skotlannin episkopaalisen kirkon Edinburghin hiippakunta; Namibian evankelisluterilaisen kirkon läntinen hiippakunta) kanssa
Messuissa, joissa kolehdit kannetaan, voidaan käyttää seuraavaa esirukousta:
Herra, meidän Jumalamme, pyydämme siunaustasi Espoon hiippakunnan ystävyyshiippakunnille, Skotlannin episkopaalisen kirkon Edinburghin hiippakunnalle sekä Namibian evankelisluterilaisen kirkon läntiselle hiippakunnalle ja näiden piispoille, työntekijöille, vastuunkantajille ja toiminnalle.
Herra, auta meitä työssämme Sinun valtakunnassasi. Rukoilemme hiippakuntamme ja kaikkien sen seurakuntien puolesta. Tuomme eteesi seurakuntien luottamushenkilöt ja vastuunkantajat. Rukoilemme hiippakuntavaltuuston ja tuomiokapitulin sekä piispamme puolesta.
Muista kaikkia seurakuntiemme ja seurakuntayhtymiemme työntekijöitä. Rukoilemme lähetystyön ja monikulttuurisen seurakuntaelämän puolesta. Tuomme eteesi kaikki ne, opiskelevat kirkon työhön ja valmistautuvat työhön hiippakunnassamme.
Herra, kuule rukouksemme. Aamen.
Tuomiokapituli päättää vuosittain kahden hiippakunnallisen kolehtipyhän kohteista ja ajankohdista.
Vuoden 2022 kolehtipyhät ovat:
6.3.2022 (1. paastonajan sunnuntai)
25.9.2022 (16. sunnuntai helluntaista)
Molempina pyhäpäivinä kolehti kannetaan:
Espoon hiippakunnan ja sen seurakuntien kansainvälisten yhteyksien edistämiseen Espoon hiippakunnan ystävyyshiippakuntien (Skotlannin episkopaalisen kirkon Edinburghin hiippakunta; Namibian evankelisluterilaisen kirkon läntinen hiippakunta) kanssa
Messuissa, joissa kolehdit kannetaan, voidaan käyttää seuraavaa esirukousta:
Herra, meidän Jumalamme, pyydämme siunaustasi Espoon hiippakunnan ystävyyshiippakunnille, Skotlannin episkopaalisen kirkon Edinburghin hiippakunnalle sekä Namibian evankelisluterilaisen kirkon läntiselle hiippakunnalle ja näiden piispoille, työntekijöille, vastuunkantajille ja toiminnalle.
Herra, auta meitä työssämme Sinun valtakunnassasi. Rukoilemme hiippakuntamme ja kaikkien sen seurakuntien puolesta. Tuomme eteesi seurakuntien luottamushenkilöt ja vastuunkantajat. Rukoilemme hiippakuntavaltuuston ja tuomiokapitulin sekä piispamme puolesta.
Muista kaikkia seurakuntiemme ja seurakuntayhtymiemme työntekijöitä. Rukoilemme lähetystyön ja monikulttuurisen seurakuntaelämän puolesta. Tuomme eteesi kaikki ne, opiskelevat kirkon työhön ja valmistautuvat työhön hiippakunnassamme.
Herra, kuule rukouksemme. Aamen.
Hiippakuntavaltuusto
Hiippakuntavaltuusto on hiippakunnan ylin toimielin. Siihen valitaan nelivuotiskaudeksi neljätoista (14) maallikkojäsentä ja seitsemän (7) pappisjäsentä.
Hiippakuntavaltuusto järjestää yhdessä tuomiokapitulin kanssa joka toinen vuosi Hiippakuntafoorumin.
Hiippakuntavaltuustoon valitaan kirkollisvaaleilla nelivuotiskaudeksi neljätoista (14) maallikkojäsentä ja seitsemän (7) pappisjäsentä.
Seuraavat jäsenet on valittu vuosiksi 2020-2024:
Maallikkojäsenet
- Aspila Pentti, MMT, Senior Advisor, Vihdin seurakunta
- Ahonen Lea, rehtori, eläk., Tuusulan seurakunta
- Hyvärinen Anni, TM, opettaja, Järvenpään seurakunta
- Hyvärinen Tuomo, talousjohtaja, eläk., Nurmijärven seurakunta
- Leppäaho Mika, diakoni, nuorisotyönohjaaja, Hyvinkään seurakunta
- Mykkänen Jouni, kulttuurineuvos, Tapiolan seurakunta
- Nummi Kirsi, MMM, Leppävaaran seurakunta
- Pitkä Juha, johtava nuorisotyönohjaaja, Tapiolan seurakunta
- Rahja Jaakko, DI, Kirkkonummen suom. seurakunta
- Rantala Sirpa, KTM, luokanopettaja, Nurmijärven seurakunta
- Raunu Päivi, YTM, sosiaalityöntekijä, Olarin seurakunta
- Sorvari Heikki, DI, Espoon tuomiokirkkoseurakunta
- Sutinen Saila, hammaslääkäri, Lohjan seurakunta
- Urama Raija, FM, TM, musiikinopettaja, Lohjan seurakunta 3.6.2021 alkaen
Pappisjäsenet
- Huomo Vilppu, seurakuntapastori
- Mäkelä Sini, seurakuntapastori
- Mäkinen Mimosa, kirkkoherra
- Rissanen Juha-Pekka, kappalainen, rovasti
- Vähäsarja Juha, pastori, päätoimittaja
- Yletyinen Kaisa, pastori
- Zitting Heidi, seurakuntapastori
Kirkolliskokous
Kirkolliskokous on kirkon ylin toimielin. Se käsittelee kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta.
Kirkon edustajina kirkolliskokouksessa ovat
1) hiippakuntien piispat tai, jos piispanvirka on avoinna tai piispalla on este, tuomiokapitulin keskuudestaan määräämä jäsen;
2) kenttäpiispa;
3) yhdeksänkymmentäkuusi valittua edustajaa, joista kolmekymmentäkaksi pappia ja kuusikymmentäneljä maallikkoa;
4) saamelaiskäräjien valitsema saamelaisten edustaja; sekä
5) valtioneuvoston määräämä edustaja.
Kirkolliskokous kokoontuu Turussa toukokuussa ja marraskuussa noin viikon ajan. Kirkolliskokoukselle voivat tehdä esityksiä piispainkokous, kirkkohallitus ja hiippakuntavaltuustot sekä aloitteita kirkolliskokousedustajat.
Kirkolliskokoukseen valitaan kirkollisvaaleilla nelivuotiskaudeksi seitsemän (7) maallikkoedustajaa ja kolme (3) pappisedustajaa.
Seuraavat edustajat on valittu vuosiksi 2020 – 2024:
Maallikkoedustajat:
- Aspila Pentti, MMT, Senior Advisor, Vihdin seurakunta
- Jalava Markku, viestintäpäällikkö, Nurmijärven seurakunta
- Karppinen Hannele, yleislääketieteen erikoislääkäri, Hyvinkään seurakunta
- Lumijärvi Johanna, TM, yliopisto-opettaja, Kirkkonummen suomalainen seurakunta
- Raunu Päivi, YTM, sosiaalityöntekijä, Olarin seurakunta
- Sorvari Heikki, DI, Espoon tuomiokirkkoseurakunta
- Tähtinen Tapio, johtaja, Keravan seurakunta
Pappisedustajat:
- Linnoinen Päivi, TL, kirkkoherra
- Mäkinen Mimosa, kirkkoherra
- Zitting Heidi, tohtorikoulututettava, kansainvälisentyön pappi
Kirkolliskokousedustajien ja hiippakuntavaltuuston jäsenten vaalit 2020
Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokousvaalit ja hiippakuntavaltuustojen vaalit järjestetään 11. helmikuuta 2020.
Kirkolliskokous on kirkon ylin toimielin. Se käsittelee kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta.
Hiippakuntavaltuusto tukee ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa. Hiippakuntavaltuustolla on muun muassa oikeus tehdä esityksiä kirkolliskokoukselle.
Lisätietoja Espoon hiippakunnan vaalisivustolla
Ohjeita seurakunnille
- Kirkon hallinto
- Kirkollinen lainsäädäntö
- Henkilöstösuunnittelu ja henkilövalinnat
- Työnantajan ja työntekijän oikeudet ja velvollisuudet
- Hallintoasian käsittely seurakunnassa
- Päätöksenteko ja roolit seurakunnassa
- Esteellisyys
- julkisuus ja salassapito
- Asiakirjojen julkisuus ja luovuttaminen
- Muutoksenhaku
- Sähköinen asiointi
- Naisten ja miesten edustus toimielimissä
- Tietosuoja-asetus
- Seurakuntayhtymän yhteisen kirkkoneuvoston malliohjesääntö
- Seurakunnan seurakuntaneuvoston malliohjesääntö
- Seurakunnan kirkkoneuvoston malliohjesääntö
Kunniamerkit ja arvonimet
Kirkolliset kunniamerkit ovat Pyhän Henrikin risti (PHR), Mikael Agricolan risti (MAR) ja Pro ecclesia -mitali. Lisäksi on anottavissa ritarikuntien kunniamerkkejä. Kaikki kunniamerkkiehdotukset lähetetään tuomiokapituliin, josta ne toimitetaan eteenpäin.
Kirkolliset kunniamerkit Evl.fi-plussassa.
Piispa myöntää vuosittain rovastin arvonimet ja tuomiokapituli director cantus/director musices -arvonimet.
