Pino vaalikuoria

Päätöksenteko

Tuomiokapituli

Tuomiokapituli hoitaa hiippakunnassa kirkollista hallintoa ja toimintaa sekä tukee ja valvoo seurakuntien toimintaa ja hallintoa. Tuomiokapituli myös hoitaa papiston henkilöstöasioita.

Tuomiokapituli kollegiona istunnossaan ratkaisee sille määrätyt hallintoasiat ja toimii erilaisten seurakunnallisten päätösten alistusviranomaisena.

Tuomiokapitulin nimi tulee latinan sanoista domus capituli. Domus merkitsee taloa ja capituli lukukappaletta. Jo varhain kirkon historiassa piispa kokoontui työtovereidensa kanssa tuomiokapituliin lukemaan raamatunkappaleita ja rukoilemaan. Jokainen tuomiokapitulin istunto aloitetaan edelleenkin raamatunluvulla.

Istunnon käsittelyyn tulevat asiakirjat on toimitettava tuomiokapituliin viimeistään istuntoa edeltävän viikon maanantaina.

Istuntopäivät

Tiedotteet

Tuomiokapitulin tehtävät

Kirkkolain ja kirkkojärjestyksen 19 lukujen 1 pykälän mukaan kirkon tehtävän edistämiseksi tuomiokapitulin tulee

1) hoitaa hiippakunnallista toimintaa, hallintoa ja taloutta;

2) tukea ja valvoa seurakuntien toimintaa ja hallintoa;

3) hoitaa papiston henkilöstöasioita ja valvoa heidän ja seurakunnan muiden viranhaltijoiden ja työntekijöiden tehtävien hoitoa ja elämää;

4) hoitaa yhteyksiä koko kirkon yhteiseen toimintaan ja hallintoon, toisiin hiippakuntiin, kristillisiin järjestöihin ja muihin yhteiskunnan tahoihin;

5) valmistella asioita hiippakuntavaltuustolle;

6) huolehtia hiippakuntavaltuuston päätösten täytäntöönpanosta;

7) hoitaa hallussaan olevat lahjavarat ja säätiöluontoiset rahastot noudattaen, mitä kirkkolain 15 luvun 4 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään;

8) ottaa ja irtisanoa tuomiokapitulin viranhaltijat ja työntekijät;

9) hoitaa ne hiippakunnalliset tehtävät, jotka eivät kuulu muulle hiippakunnan viranomaiselle; sekä

10) suorittaa muut kirkkolaissa, kirkkojärjestyksessä ja kirkon vaalijärjestyksessä sille annetut tehtävät.

Tuomiokapituli edustaa kirkkoa hiippakunnan asioissa ja käyttää puhevaltaa tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä tekee hiippakuntaa koskevat sopimukset ja muut oikeustoimet.

Jäsenet

Tuomiokapitulin jäseniä ovat pysyvästi piispa, tuomiorovasti, lakimiesasessori ja hiippakuntadekaani.

Hiippakunnan papisto valitsee kaksi pappisasessoria kummankin kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Hiippakuntavaltuusto valitsee toimikaudekseen (4 vuotta) maallikkojäsenen. Hiippakuntavaltuuston puheenjohtajalla puhe- ja läsnäolo-oikeus tuomiokapitulin istunnoissa.

Tuomiokapitulin arkisto

Tuomiokapitulin arkistomateriaali on hiippakunnan perustamisesta 1.1.2004 lähtien kokonaisuudessaan tuomiokapitulin hallussa. Asiakirja-aineisto on järjestetty tehtäväpohjaisen arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti. Tuomiokapitulille saapuneet asiakirjat on rekisteröity sähköiseen asianhallintajärjestelmään.

Hiippakunnalliset kolehdit 2020

Tuomiokapituli päättää vuosittain kahden hiippakunnallisen kolehtipyhän kohteista ja ajankohdista.

Vuoden 2020 kolehtipyhät ovat:

1.3.2020 (1. paastonajan sunnuntai)

27.9.2020 (17. sunnuntai helluntaista)

Molempina pyhäpäivinä kolehti kootaan:

Espoon hiippakunnan ja sen seurakuntien kansainvälisten yhteyksien edistämiseen etenkin Espoon hiippakunnan ystävyyshiippakuntien (Skotlannin episkopaalisen kirkon Edinburghin hiippakunta; Namibian evankelisluterilaisen kirkon läntinen hiippakunta) kanssa.

Messuissa, joissa kolehdit kannetaan, voidaan käyttää seuraavaa esirukous­ta:

Herra, meidän Jumalamme, auta meitä työssämme Sinun valtakunnassasi. Rukoilemme hiip­pakun­tamme ja kaikkien sen seurakuntien puolesta. Tuomme eteesi seurakuntien luottamushenkilöt ja vas­tuunkantajat. Ru­koilemme hiippa­kuntavaltuuston ja tuomiokapitulin sekä piis­pam­me puo­les­ta.

Pyydämme siunaustasi Espoon hiippakunnan ystävyyshiippakunnille, Skotlannin episkopaalisen kirkon Edinburghin hiippakunnalle se­kä Namibian evankelisluterilaisen kirkon läntisel­le hiippa­kun­nalle ja näiden piispoille.

Muista kaikkia seurakuntiemme ja seurakuntayhtymiemme työntekijöitä. Rukoi­lemme lähetystyön ja monikulttuurisen seurakuntaelämän puolesta. Tuomme eteesi kaikki ne, jotka opis­ke­levat kirkon työhön ja valmistautuvat työhön hiippakunnassamme.

Herra, kuule rukouksemme. Aamen.

Hiippakunnalliset kolehdit 2021

Tuomiokapituli päättää vuosittain kahden hiippakunnallisen kolehtipyhän kohteista ja ajankohdista.

Vuoden 2021 kolehtipyhät ovat:

 

28.2.2021 (2. paastonajan sunnuntai) 

26.9.2021 (18. sunnuntai helluntaista) 

 

Molempina pyhäpäivinä kolehti kannetaan:

Espoon hiippakunnan ja sen seurakuntien kansainvälisten yhteyksien edistämiseen etenkin

Espoon hiippakunnan ystävyyshiippakuntien (Skotlannin episkopaalisen kirkon Edinburghin

hiippakunta; Namibian evankelisluterilaisen kirkon läntinen hiippakunta) kanssa

 

Messuissa, joissa kolehdit kannetaan, voidaan käyttää seuraavaa esirukousta: 

 

Herra, meidän Jumalamme, pyydämme siunaustasi Espoon hiippakunnan ystävyyshiippakunnille, Skotlannin episkopaalisen kirkon Edinburghin hiippakunnalle sekä Namibian evankelisluterilaisen kirkon läntiselle hiippakunnalle ja näiden piispoille, työntekijöille, vastuunkantajille ja toiminnalle. 

Herra, auta meitä työssämme Sinun valtakunnassasi. Rukoilemme hiippakuntamme ja kaikkien sen seurakuntien puolesta. Tuomme eteesi seurakuntien luottamushenkilöt ja vastuunkantajat. Rukoilemme hiippakuntavaltuuston ja tuomiokapitulin sekä piispamme puolesta. 

Muista kaikkia seurakuntiemme ja seurakuntayhtymiemme työntekijöitä. Rukoilemme lähetystyön ja monikulttuurisen seurakuntaelämän puolesta. Tuomme eteesi kaikki ne, opiskelevat kirkon työhön ja valmistautuvat työhön hiippakunnassamme. 

Herra, kuule rukouksemme. Aamen. 

Istuntosali ja puheenjohtajan nuija

Hiippakuntavaltuusto

 

Hiippakuntavaltuusto on hiippakunnan ylin toimielin. Siihen valitaan nelivuotiskaudeksi neljätoista (14) maallikkojäsentä ja seitsemän (7) pappisjäsentä.

Hiippakuntavaltuusto järjestää yhdessä tuomiokapitulin kanssa joka toinen vuosi Hiippakuntafoorumin.

Hiippakuntavaltuuston tehtävät

Aloiteoikeus

Hiippakuntavaltuuston kokoukset

Hiippakuntavaltuuston jäsenet

Hiippakuntavaltuustoon valitaan kirkollisvaaleilla nelivuotiskaudeksi neljätoista (14) maallikkojäsentä ja seitsemän (7) pappisjäsentä.

Seuraavat jäsenet on valittu vuosiksi 2020-2024:

Maallikkojäsenet

  • Aspila Pentti, MMT, Senior Advisor, Vihdin seurakunta
  • Ahonen Lea, rehtori, eläk., Tuusulan seurakunta
  • Hyvärinen Anni, TM, opettaja, Järvenpään seurakunta
  • Hyvärinen Tuomo, talousjohtaja, eläk., Nurmijärven seurakunta
  • Leppäaho Mika, diakoni, nuorisotyönohjaaja, Hyvinkään seurakunta
  • Mykkänen Jouni, kulttuurineuvos, Tapiolan seurakunta
  • Nummi Kirsi, MMM, Leppävaaran seurakunta
  • Pitkä Juha, johtava nuorisotyönohjaaja, Tapiolan seurakunta
  • Rahja Jaakko, DI, Kirkkonummen suom. seurakunta
  • Rantala Sirpa, KTM, luokanopettaja, Nurmijärven seurakunta
  • Raunu Päivi, YTM, sosiaalityöntekijä, Olarin seurakunta
  • Rotko Iida, TK, Espoon tuomiokirkkoseurakunta
  • Sorvari Heikki, DI, Espoon tuomiokirkkoseurakunta
  • Sutinen Saila, hammaslääkäri, Lohjan seurakunta

Pappisjäsenet 

  • Hintsala Meri-Anna, TT, viestintäpäällikkö
  • Mäkelä Sini, seurakuntapastori
  • Mäkinen Mimosa, kirkkoherra
  • Rissanen Juha-Pekka, kappalainen, rovasti
  • Vähäsarja Juha, pastori, päätoimittaja
  • Yletyinen Kaisa, pastori
  • Zitting Heidi, seurakuntapastori

Kirkolliskokous

Kirkolliskokous on kirkon ylin toimielin. Se käsittelee kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta.

Kirkon edustajina kirkolliskokouksessa ovat

1) hiippakuntien piispat tai, jos piispanvirka on avoinna tai piispalla on este, tuomiokapitulin keskuudestaan määräämä jäsen;

2) kenttäpiispa;

3) yhdeksänkymmentäkuusi valittua edustajaa, joista kolmekymmentäkaksi pappia ja kuusikymmentäneljä maallikkoa;

4) saamelaiskäräjien valitsema saamelaisten edustaja; sekä

5) valtioneuvoston määräämä edustaja.

Kirkolliskokous kokoontuu Turussa toukokuussa ja marraskuussa noin viikon ajan. Kirkolliskokoukselle voivat tehdä esityksiä piispainkokous,  kirkkohallitus ja hiippakuntavaltuustot sekä aloitteita kirkolliskokousedustajat.

Kirkolliskokouksen omat sivut

Espoon hiippakunnan kirkolliskokousedustajat

Kirkolliskokoukseen valitaan kirkollisvaaleilla nelivuotiskaudeksi seitsemän (7) maallikkoedustajaa ja kolme (3) pappisedustajaa.

Seuraavat edustajat on valittu vuosiksi 2020 – 2024:

Maallikkoedustajat:

  • Jalava Markku, viestintäpäällikkö, Nurmijärven seurakunta
  • Karppinen Hannele, yleislääketieteen erikoislääkäri, Hyvinkään seurakunta
  • Lumijärvi Johanna, TM, yliopisto-opettaja, Kirkkonummen suomalainen seurakunta
  • Raunu Päivi, YTM, sosiaalityöntekijä, Olarin seurakunta
  • Rotko Iida, TK, Espoon tuomiokirkkoseurakunta
  • Sorvari Heikki, DI, Espoon tuomiokirkkoseurakunta
  • Tähtinen Tapio, johtaja, Keravan seurakunta

Pappisedustajat:

  • Linnoinen Päivi, TL, kirkkoherra
  • Mäkinen Mimosa, kirkkoherra
  • Zitting Heidi, tohtorikoulututettava, kansainvälisentyön pappi
Kirkolliskokouksen syysistunto, ihmisiä kokouksessa

Kirkolliskokousedustajien ja hiippakuntavaltuuston jäsenten vaalit 2020

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokousvaalit ja hiippakuntavaltuustojen vaalit järjestetään 11. helmikuuta 2020.

Kirkolliskokous on kirkon ylin toimielin. Se käsittelee kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta.

Hiippakuntavaltuusto tukee ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa. Hiippakuntavaltuustolla on muun muassa oikeus tehdä esityksiä kirkolliskokoukselle.

Lisätietoja Espoon hiippakunnan vaalisivustolla

 

Istuntosali Turun kristillisellä opistolla, ihmisiä kirkolliskokouksessa

Kunniamerkit ja arvonimet

Kirkolliset kunniamerkit ovat Pyhän Henrikin risti (PHR), Mikael Agricolan risti (MAR) ja Pro ecclesia -mitali. Lisäksi on anottavissa ritarikuntien kunniamerkkejä. Kaikki kunniamerkkiehdotukset lähetetään tuomiokapituliin, josta ne toimitetaan eteenpäin.

Kirkolliset kunniamerkit Evl.fi-plussassa.

Ritarikuntien kunniamerkit

Piispa myöntää vuosittain rovastin arvonimet ja tuomiokapituli director cantus/director musices -arvonimet.

Kunniamerkki