Pino vaalikuoria

Päätöksenteko

Tuomiokapituli

Tuomiokapituli hoitaa hiippakunnassa kirkollista hallintoa ja toimintaa sekä tukee ja valvoo seurakuntien toimintaa ja hallintoa. Tuomiokapituli myös hoitaa papiston henkilöstöasioita.

Tuomiokapituli kollegiona istunnossaan ratkaisee sille määrätyt hallintoasiat ja toimii erilaisten seurakunnallisten päätösten alistusviranomaisena.

Tuomiokapitulin nimi tulee latinan sanoista domus capituli. Domus merkitsee taloa ja capituli lukukappaletta. Jo varhain kirkon historiassa piispa kokoontui työtovereidensa kanssa tuomiokapituliin lukemaan raamatunkappaleita ja rukoilemaan. Jokainen tuomiokapitulin istunto aloitetaan edelleenkin raamatunluvulla.

Istunnon käsittelyyn tulevat asiakirjat on toimitettava tuomiokapituliin viimeistään istuntoa edeltävän viikon maanantaina.

Tuomiokapitulin istuntopäivät

Tiedotteet

Tuomiokapitulin tehtävät

Kirkkolain 4 luvun 6 §:n mukaan tuomiokapitulin tehtävänä on:

1) hoitaa hiippakunnallista toimintaa, hallintoa ja taloutta;

2) edustaa kirkkoa hiippakunnan asioissa ja käyttää hiippakunnan asioissa puhevaltaa tuomioistuimissa ja muissa viranomaisissa sekä tehdä hiippakuntaa koskevat sopimukset ja muut oikeustoimet;

3) valvoa seurakuntien ja seurakuntayhtymien toimintaa, hallintoa ja viranhaltijoiden ja työntekijöiden sekä muun papiston tehtävien hoitoa;

4) päättää seuraavista papin ja lehtorin virkasuhdetta koskevista asioista evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijasta annetussa laissa tai kirkkojärjestyksessä säädetyllä tavalla:

a) viranhoitomääräyksen antamisesta ja kielitaitoa koskevan erivapauden myöntämisestä;

b) viran haettavaksi julistamisesta, hakuajan jatkamisesta, uudesta hakuajasta tai virkasuhteen täyttämättä jättämisestä sekä koeajan määräämisestä seurakunnan seurakuntapastorin virkasuhteessa;

c) virantoimituksesta pidättämisestä, lomautukseen liittyvästä lausunnon antamisesta, virkasuhteen irtisanomisesta tai sen purkamisesta;

d) sivutoimiluvan myöntämisestä;

e) kirkkoherran viran lakkauttamisesta sekä kirkkoherran viran ja, jos seurakunnat eivät ole tehneet sopimusta muun papin sijoittamisesta ennen kirkkohallituksen päätöstä, pappien sijoittamisesta seurakuntajaon muutoksen yhteydessä;

5) päättää muiden kuin kohdassa 4 tarkoitettujen viranhaltijoiden ja työntekijöiden sijoittamisesta, jollei päätöstä ole tehty ennen seurakuntajaon muuttamista koskevan päätöksen voimaantuloa, kun seurakunnasta osa on liitetty toiseen seurakuntaan tai uusi seurakunta on perustettu jakamalla seurakunta tai seurakunnat kuuluvat eri hiippakuntiin;

6) hoitaa muut kuin 1–5 kohdassa tarkoitetut tässä laissa ja kirkkojärjestyksessä sille säädetyt tehtävät sekä ne hiippakunnalliset tehtävät, jotka eivät kuulu muulle hiippakunnan viranomaiselle.

Kirkkojärjestyksen 4 luvun 16 §:n mukaan tuomiokapitulin tehtävänä on sen lisäksi, mitä kirkkolaissa säädetään:

1) tukea seurakuntien ja seurakuntayhtymien toimintaa ja hallintoa;

2) valmistella asioita hiippakuntavaltuustolle ja huolehtia sen päätösten täytäntöönpanosta;

3) ottaa tuomiokapitulin viranhaltijat ja työntekijät palvelussuhteeseen sekä irtisanoa ja purkaa palvelussuhteet;

4) päättää rovastikuntajaosta;

5) hoitaa hallussaan olevat lahjavarat ja säätiöluontoiset rahastot noudattaen mitä kirkkolain 6 luvun 4 §:ssä säädetään.

Jäsenet

Tuomiokapitulin jäseniä ovat pysyvästi piispa, tuomiorovasti, lakimiesasessori ja hiippakuntadekaani.

Hiippakunnan papisto valitsee kaksi pappisasessoria kummankin kolmeksi vuodeksi kerrallaan.

Hiippakuntavaltuusto valitsee toimikaudekseen (4 vuotta) maallikkojäsenen. Hiippakuntavaltuuston puheenjohtajalla puhe- ja läsnäolo-oikeus tuomiokapitulin istunnoissa.

Tuomiokapitulin istunnon jäsenten sidonnaisuusilmoitukset.

Tuomiokapitulin arkisto

Tuomiokapitulin arkistomateriaali on hiippakunnan perustamisesta 1.1.2004 lähtien kokonaisuudessaan tuomiokapitulin hallussa. Asiakirja-aineisto on järjestetty tehtäväpohjaisen arkistonmuodostussuunnitelman mukaisesti. Tuomiokapitulille saapuneet asiakirjat on rekisteröity sähköiseen asianhallintajärjestelmään.

Hiippakunnalliset kolehdit 2024

Tuomiokapituli päättää vuosittain kahden hiippakunnallisen kolehtipyhän kohteista ja ajankohdista.

Vuoden 2024 kolehtipyhät ovat:

10.3.2024      4. paastonajan sunnuntai (Laetare) Elämän leipä

27.10.2024     23. sunnuntai helluntaista Antakaa toisillenne anteeksi

Molempina pyhäpäivinä kolehti kannetaan:

Espoon hiippakunnan ja sen seurakuntien kansainvälisten yhteyksien edistämiseen Espoon hiippakunnan ystävyyshiippakuntien (Skotlannin episkopaalisen kirkon Edinburghin hiippakunta; Namibian evankelisluterilaisen kirkon läntinen hiippakunta) kanssa

Messuissa, joissa kolehdit kannetaan, voidaan käyttää seuraavaa esirukousta:

Herra, meidän Jumalamme, pyydämme siunaustasi Espoon hiippakunnan ystävyyshiippakunnille, Skotlannin episkopaalisen kirkon Edinburghin hiippakunnalle sekä Namibian evankelisluterilaisen kirkon läntiselle hiippakunnalle ja näiden piispoille, työntekijöille, vastuunkantajille ja toiminnalle. 

 Herra, auta meitä työssämme Sinun valtakunnassasi. Rukoilemme hiippakuntamme ja kaikkien sen seurakuntien puolesta.Tuomme eteesi seurakuntien luottamushenkilöt ja vastuunkantajat. Rukoilemme hiippakuntavaltuuston ja tuomiokapitulin sekä piispamme puolesta. 

 Muista kaikkia seurakuntiemme ja seurakuntayhtymiemme työntekijöitä. Rukoilemme lähetystyön ja monikulttuurisen seurakuntaelämän puolesta. Tuomme eteesi kaikki ne, opiskelevat kirkon työhön ja valmistautuvat työhön hiippakunnassamme. 

Herra, kuule rukouksemme. Aamen. 

 

Espoon hiippakunnan kolehdit 2024 tilitysohje

Istuntosali ja puheenjohtajan nuija

Hiippakuntavaltuusto

 

Hiippakuntavaltuusto on hiippakunnan ylin toimielin. Siihen valitaan nelivuotiskaudeksi neljätoista (14) maallikkojäsentä ja seitsemän (7) pappisjäsentä.

Hiippakuntavaltuusto järjestää yhdessä tuomiokapitulin kanssa joka toinen vuosi Hiippakuntafoorumin.

Hiippakuntavaltuuston tehtävät

Aloiteoikeus

Hiippakuntavaltuuston kokoukset

Hiippakuntavaltuuston jäsenet

Hiippakuntavaltuustoon valitaan kirkollisvaaleilla nelivuotiskaudeksi neljätoista (14) maallikkojäsentä ja seitsemän (7) pappisjäsentä.

Seuraavat jäsenet on valittu vuosiksi 2020-2024:

Maallikkojäsenet

  • Aspila Pentti, MMT, Senior Advisor, Vihdin seurakunta
  • Ahonen Lea, rehtori, eläk., Tuusulan seurakunta
  • Hyvärinen Anni, TM, opettaja, Järvenpään seurakunta
  • Hyvärinen Tuomo, talousjohtaja, eläk., Nurmijärven seurakunta
  • Leppäaho Mika, diakoni, nuorisotyönohjaaja, Hyvinkään seurakunta
  • Mykkänen Jouni, kulttuurineuvos, Tapiolan seurakunta
  • Nummi Kirsi, MMM, Leppävaaran seurakunta
  • Pitkä Juha, johtava nuorisotyönohjaaja, Tapiolan seurakunta
  • Rahja Jaakko, DI, Kirkkonummen suom. seurakunta
  • Rantala Sirpa, KTM, luokanopettaja, Nurmijärven seurakunta
  • Raunu Päivi, YTM, sosiaalityöntekijä, Olarin seurakunta
  • Sorvari Heikki, DI, Espoon tuomiokirkkoseurakunta
  • Sutinen Saila, hammaslääkäri, Lohjan seurakunta
  • Urama Raija, FM, TM, musiikinopettaja, Lohjan seurakunta 3.6.2021 alkaen

Pappisjäsenet 

  • Huomo Vilppu, seurakuntapastori, 28.2.2023 alkaen
  • Mäkelä Sini, seurakuntapastori
  • Mäkinen Mimosa, kirkkoherra
  • Rissanen Juha-Pekka, kappalainen, rovasti
  • Vähäsarja Juha, pastori, päätoimittaja
  • Yletyinen Kaisa, pastori
  • Zitting Heidi, seurakuntapastori

Kirkolliskokous

Kirkolliskokous on kirkon ylin toimielin. Se käsittelee kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta.

Kirkon edustajina kirkolliskokouksessa ovat

1) hiippakuntien piispat tai, jos piispanvirka on avoinna tai piispalla on este, tuomiokapitulin keskuudestaan määräämä jäsen;

2) kenttäpiispa;

3) yhdeksänkymmentäkuusi valittua edustajaa, joista kolmekymmentäkaksi pappia ja kuusikymmentäneljä maallikkoa;

4) saamelaiskäräjien valitsema saamelaisten edustaja; sekä

5) valtioneuvoston määräämä edustaja.

Kirkolliskokous kokoontuu Turussa toukokuussa ja marraskuussa noin viikon ajan. Kirkolliskokoukselle voivat tehdä esityksiä piispainkokous,  kirkkohallitus ja hiippakuntavaltuustot sekä aloitteita kirkolliskokousedustajat.

Kirkolliskokouksen omat sivut

Espoon hiippakunnan kirkolliskokousedustajat

Kirkolliskokoukseen valitaan kirkollisvaaleilla nelivuotiskaudeksi seitsemän (7) maallikkoedustajaa ja kolme (3) pappisedustajaa.

Seuraavat edustajat on valittu vuosiksi 2020 – 2024:

Maallikkoedustajat:

  • Aspila Pentti, MMT, Senior Advisor, Vihdin seurakunta
  • Jalava Markku, viestintäpäällikkö, Nurmijärven seurakunta
  • Karppinen Hannele, yleislääketieteen erikoislääkäri, Hyvinkään seurakunta
  • Lumijärvi Johanna, TM, yliopisto-opettaja, Kirkkonummen suomalainen seurakunta
  • Raunu Päivi, YTM, sosiaalityöntekijä, Olarin seurakunta
  • Sorvari Heikki, DI, Espoon tuomiokirkkoseurakunta
  • Tähtinen Tapio, johtaja, Keravan seurakunta

Pappisedustajat:

  • Linnoinen Päivi, TL, kirkkoherra
  • Mäkinen Mimosa, kirkkoherra
  • Zitting Heidi, tohtorikoulututettava, kansainvälisentyön pappi
Kirkolliskokouksen syysistunto, ihmisiä kokouksessa

Kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston vaalit 2024

Suomen evankelis-luterilaisen kirkon kirkolliskokouksen ja hiippakuntavaltuuston vaalit toimitetaan tiistaina 13. helmikuuta 2024.

Kirkolliskokous on kirkon ylin toimielin. Se käsittelee kirkon oppia ja työtä sekä kirkon lainsäädäntöä, hallintoa ja taloutta.

Hiippakuntavaltuusto tukee ja edistää kirkon tehtävän toteutumista hiippakunnassa ja sen seurakunnissa. Hiippakuntavaltuustolla on muun muassa oikeus tehdä esityksiä kirkolliskokoukselle.

Espoon hiippakunnan kirkollisvaalisivut 2024

Valtakunnallinen vaalisivusto 2024

Tietoja vuoden 2020 vaaleista Espoon hiippakunnan osalta löydät täältä.

Vaalilautakunta

Tuomiokapituli on istunnossaan 21.9.2023 asettanut kirkolliskokousedustajien ja hiippakuntavaltuuston jäsenten vaalien toimittamista varten vaalilautakunnan, johon on nimetty:

Sari Anetjärvi, puheenjohtaja
Kira Järves, maallikkojäsen
Petri Kajander, maallikkojäsen
Antti Kujanpää, pappisjäsen
Salla-Maria Viitapohja, pappisjäsen

Tuomas Niskanen, pappisvarajäsen
Niko-Pekka Ovaskainen, pappisvarajäsen
Laura Pentti, pappisvarajäsen
Martti Suontausta, maallikkovarajäsen
Tarleena Takola-Eskola, maallikkovarajäsen

Vaalilautakunnan sihteerinä toimii Sampo Luukkonen.

Istuntosali Turun kristillisellä opistolla, ihmisiä kirkolliskokouksessa

Kunniamerkit ja arvonimet

Kirkolliset kunniamerkit ovat Pyhän Henrikin risti (PHR), Mikael Agricolan risti (MAR) ja Pro ecclesia -mitali. Lisäksi on anottavissa ritarikuntien kunniamerkkejä. Kaikki kunniamerkkiehdotukset lähetetään tuomiokapituliin, josta ne toimitetaan eteenpäin.

Kirkolliset kunniamerkit Evl.fi-plussassa.

Ritarikuntien kunniamerkit

Piispa myöntää vuosittain rovastin arvonimet ja tuomiokapituli director cantus/director musices -arvonimet.

Kunniamerkki