Tukea työhön
Hengellinen elämä ja missio
Espoon hiippakunnan tuomiokapituli osallistuu Kristuksen kirkon missioon
- mahdollistamalla
- tukemalla
- turvaamalla
seurakuntien työtä ja työyhteisöjä.
Tuomiokapitulin arvot ovat usko, toivo ja rakkaus. Arvojen pohjalta tuomiokapituli sitoutuu hengellisen elämän vahvistamiseen, yhteyden edistämiseen, luottamuksen rakentamiseen ja vuorovaikutteiseen toimintatapaan.
Koulutukset ja tutkinnot
Suomen ev.lut. kirkko tukee seurakuntiensa työntekijöiden kehittymistä kirkon työn ammattilaisiksi ja erityisasiantuntijoiksi. Keskeinen rooli tässä on monipuolisella ja laadukkaalla henkilöstökoulutuksella.
Henkilöstökoulutusta on tarjolla eri tehtäviin ja työuran eri vaiheisiin. Koulutuksissa huomioidaan seurakuntien elämän ja toiminnan muutokset ja haasteet sekä työelämän ajankohtaiset ja ennakoidut osaamisen tarpeet. Useat koulutukset ovat moniammatillisia.
Vuosittain elokuussa julkaistava Kirkon henkilöstökoulutuskalenteri sisältää tiedot koko seuraavan kalenterivuoden henkilöstökoulutustarjonnasta.
Espoon hiippakunta järjestää omille seurakunnilleen valmennuksia ja ajatushautomoita. Tuomiokapituli järjestää myös Seurakuntatyön johtamisen tutkinnon sekä pastoraalitutkintoon ja ylempään pastoraalitutkintoon sisältyviä opintoja.
Ympäristödiplomi
Luonto on upea ja merkityksellinen elinympäristö, jossa voi aistia Kaikkivaltiaan Jumalan luomistyön kauneuden ja pyhyyden. Luontoa suojelemalla rakennetaan kestävää tulevaisuutta, jossa voi jatkossakin nauttia metsässä kävelemisestä ja vesistöjen kauneudesta. Ympäristödiplomi on konkreettinen askel kestävän tulevaisuuden eteen seurakunnassa. Ympäristödiplomin avulla seurakunta käy läpi työnsä ympäristön näkökulmasta. Prosessi ympäristödiplomin saamiseksi on selkeä, se vaatii työtä, mutta työ palkitsee ja kantaa eteenpäin pitkälle tulevaisuuteen. Nyt rohkeasti liikkeelle!
Ympäristödiplomin saaminen
- Kirkkoneuvosto tekee päätöksen ympäristödiplomin hankkimisesta
- Valitaan ympäristövastaava ja ympäristötyöryhmä (Edustus eri työaloilta: Kiinteistö, hautaus, julistus, palvelu, kasvatus, jne. ja luottamushenkilöt)
- Seurakunta täyttää katselmustaulukon ja laatii ympäristöohjelman
- Kirkkoneuvosto hyväksyy ympäristöohjelman ja pyytää auditointia hiippakunnalta
- Auditoija tarkastaa tehdyn työn
- Tuomiokapituli käsittelee auditoidun hakemuksen ja kirkkohallitus myöntää seurakunnalle diplomin 5 vuodeksi kerrallaan
Lue lisää ympäristödiplomista
Lisätietoja ja tukea prosessiin
Ota yhteyttä Jaakko Niiles
Valmennukset ja ajatushautomot
Jokainen valmennus ja ajatushautomo räätälöidään yhteiseksi työskentelyksi, joka vastaa ajankohtaisiin ilmiöihin ja koulutustarpeisiin. Tavoitteena on mahdollistaa yhdessä ajattelua, tutkia ilmiöitä, tuottaa muutosoivalluksia ja synnyttää missionaarista väreilyä.
Verkostot
Hiippakunnan ja seurakuntien työn kehittämiseksi Espoon hiippakunnassa sovelletaan verkostomaista työotetta. Tarkempia tietoja tuomiopitulin koordinoimista verkostoista löydät alta.
Hengellisen elämän tukemista ja kristillistä kasvua hiippakunnassa ja seurakunnissa tukee hiippakunnallinen Hengellisen elämän verkosto. Verkostossa on tällä hetkellä n. 50 eri työntekijäryhmien edustajaa. Verkosto kokoontuu kahdesti vuodessa päiväksi perehtymään hengellisen elämän kysymyksiin ja erilaisiin tapoihin hoitaa ja tukea sitä.
Jos haluat mukaan verkostoon, kysymyksiisi vastaa asiantuntija Timo-Matti Haapiainen.
Kansainvälisen työn verkosto kokoaa yhteen hiippakunnan kansainvälisessä työssä mukana olevat työntekijät. Verkosto kokoontuu neljä kertaa vuodessa.
Verkoston jäsen:
1. Tulee osaksi jaetun asiantuntijuuden keskustelufoorumia
2. Saa vertaistukea työhönsä (kokemuksia, hyväksi havaittuja malleja, uusia ideoita)
3. Kuulee ajankohtaisista asioista, jotka liittyvät ihmisoikeus- ja ympäristökysymyksiin
4. Vahvistaa seurakuntien keskinäistä tiedonkulkua
Verkoston rinkiin voi liittyä ottamalla yhteyttä yhteyskehittäjä Mervi Ritokoskeen.
Espoon hiippakunnan ympäristöverkosto kokoontuu neljä kertaa vuodessa. Tavoitteenamme on Suomen ympäristövastuullisin hiippakunta. Liity mukaan!
pj. Ida Vartiala (Nurmijärven srk)
siht. asiantuntija (tuomiokapituli)
Irene Erkko (Espoonlahden srk)
Nita Laine (Mäntsälän srk)
Päivi Linnoinen (Tapiolan srk)
Are you a pastor or a worker of an international church in metropolitan area? International Churches Network is an ecumenical and multicultural network for the purpose to strenghten the unity of christians. We pray, share and encourage each others. Thre are more than 30 churches involved.
Ekumeeninen kansainvälisten seurakuntien verkosto tarjoaa kaikkien kirkkojen ja seurakuntien työntekijöille mahdollisuuden tulla yhteen. Verkostossa on edustus yli 30 eri taustaisella kirkolla. Yhteisissä tapaamisissa keskustellaan kaikkia kirkkoja koskevista ajankohtaisista asioista, rukoillaan yhdessä ja suunnitellaan tulevaa.
Mihin kaikkiin verkostoihin kuulut? Mitä toimijoita alueellasi on? Onko luottamushenkilöiden ja työntekijöiden yhteistyö saumatonta?
Seurakunta toimii alueellaan yhteistyössä monien eri toimijoiden kanssa. Onko kaikki yhteistyötahot löydetty vai toimimmeko omassa kuplassa? Ajatushautomo tai valmennus auttavat verkostomaisen työotteen kehittämisessä.
Ota yhteyttä tuomiokapitulin asiantuntijoihin.
Pyhiinvaelluksia on Espoon hiippakunnan alueella järjestetty eri puolilla ja reittejäkin on useita. Lähimatkailun osuus tullee jatkossa kasvamaan, ja pyhiinvaellusmahdollisuus paikallisesti on merkittävä hengellisen elämän ja kasvun tuki. Hiippakuntaan on perustettu pyhiinvaellusverkosto, jonka tavoitteena on koota yhteen pyhiinvaellusten parissa toimivia, jakaa tietoa, koordinoida aikatauluja ja kehittää pyhiinvaelluksia alueellamme. Verkosto kokoontuu seuraavan kerran ensi syksynä kokoamaan yhteen vuoden 2021 pyhiinvaellussuunnitelmia ja perehtymään pyhiinvaelluksiin valtakunnallisesta näkökulmasta. Jos haluat mukaan, ota yhteys asiantuntija Timo-Matti Haapiaiseen.
Verkosto on avoin niin työntekijöille kuin seurakuntalaisillekin, jotka toimivat pyhiinvaellusten parissa.
Työyhteisöt ja johtaminen
Johtamisella ohjataan työtä ja toimintaa sekä kehitetään nykytilaa. Johtajan tehtävä on kannustaa ja rohkaista, tukea ja ohjata. Työntekijän tehtävänä on omalta osaltaan edistää työn mielekkään sisällön ja työyhteisön hyvien toimintatapojen toteutumista. Molempien osapuolten yhteistoiminta parhaimmillaan on avarakatseisuutta ja yhteisen hyvän tavoittelua sekä keskinäistä kuuntelemista, huomioonottamista ja arvostamista.
Toimiva työyhteisö edellyttää
- johdonmukaista ja tasapuolista johtamista
- päätösten ja linjausten perustelemista
- selkeitä tehtävänkuvia ja työnjakoa
- yhteisiä pelisääntöjä ja niiden noudattamista
- toista osapuolta kuuntelevaa ja arvostavaa yhteistyötä ja yhteistoimintaa
- työn ja työyhteisön jatkuvaa arviointia ja harkittua kehittämistä
Tässä aiheesta lisää: Työyhteisö – johtaminen ja työyhteisötaidot sekä Yhteistoiminta
Hyvä kohtelu / epäasiallinen kohtelu ja häirintä
Työhyvinvointi
Työssä ja työyhteisössä jokapäiväisetkin pienet asiat, niin hyvät kuin huonot, ovat merkittäviä. Pienestä ongelmasta on vaarana kasvaa suuri, ellei siihen puututa ajoissa. Toisaalta pienetkin hyvät asiat voivat edistää työyhteisön ja sen jäsenten hyvinvointia sekä myönteistä kehitystä.
Työhyvinvoinnin kokonaisuutta voidaan tarkastella yksilön, työyhteisön, esimiestyön tai koko organisaation näkökulmasta. Työhyvinvointi on kuin palapeli. Eri osapuolilla on hallussaan osa paloista, joista yhteistyössä rakennetaan kokonaisuus. Työn imu ja myönteisyys tarttuvat työyhteisössä. Työtoveri tai esihenkilö, joka osaa innostua työstään, tarttuu toimeen, suhtautuu vaikeuksiin rakentavasti ja arvostaa toistenkin työtä, saa yleensä myös muut mukaansa. Työhyvinvoinnista on osaltaan vastuussa jokainen työyhteisön jäsen!
Hyvä työyhteisö tukee, motivoi ja antaa voimia vaikeissakin tehtävissä. Huono työyhteisö puolestaan vie motivaatiota ja voimia. Työhyvinvointi syntyy työntekijän, työn ja työyhteisön vuorovaikutuksessa.
Hyvinvointi tuottaa motivaatiota ja innostumista!
Kriisivalmius
Riskienhallinta on seurauksiltaan merkittävien kielteisten tapahtumien eli riskien järjestelmällistä määrittelyä ja niihin varautumista.
Kriisivalmius on se osa riskienhallintaa, jolla varaudutaan kriisitilanteisiin.
Ohjeita ja malleja seurakunnille:
Saavutettavuusopas ja esteettömyyssuunnitelma, Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymä
