Espoon hiippakunnan blogin kirjoittajakunta laajenee. Seuraamme blogissa hiippakunnan elämää seurakuntien työntekijöiden ja luottamushenkilöiden kirjoitusten kautta. Hiippakuntavaltuutettu (2020-2024), rovasti Juha-Pekka Rissanen työskentelee kappalaisena Leppävaaran seurakunnassa. Hän kirjoittaa helatorstain merkityksestä ja sanomasta.
Jos kysyisimme vaikkapa kadulla satunnaiselta vastaantulijalta, mikä on helatorstain kirkollinen merkitys eli miksi sellainenkin juhlapäivä meillä on kalentereihin merkittynä, voisi reaktio olla lähinnä hämmästys – eikä vastausta kysymykseen saataisi. Vastaavan tuloksen saattaisimme saada monia muitakin kirkollisia juhlapäiviä ajatellen. Onhan tästä myös tutkimustietoa saatavilla. Niin sanottu ”kirkollinen yleissivistys” on ohentunut huomattavasti takavuosiin verrattuna. Tämä on monen tekijän tulos. Muun muassa yleismaailmallisesta kehityksestä ja maallistumisesta johtuen yhden tunnustuskunnan monoliittinen kirkko-organisaatio on myös meillä pohjolan perukoilla menettänyt hallitsevan otteensa tasaisen varmasti vähintään viimeisimmän puolen vuosisadan aikana.
Kirkkovuosi ei ole kuitenkaan ”hatusta tempaistu” – päinvastoin! Se perustuu, eri juhlapyhineen ja juhla-aikoineen Raamatun tapahtumille ja kertomuksille. Tämä muistaen meillä kirkon työssä on jatkuvasti haaste saada avatuksi eri juhlien taustoja ja syitä. Siinä samalla tulemme harjoitelleeksi uskon uudelleen sanoittamista, mikä itsellemme työntekijöinä ja luottamushenkilöinä on terveellistä ja kirkosta vieraantuneelle väelle tarpeellista. Kristillinen uskohan ankkuroituu historiallisiin tapahtumiin, joita muistamme juuri vuosi toisensa jälkeen vietettävien juhlien avulla. Nämä tapahtumat tulevat esiin myös uskontunnustuksissamme, joihin liitymme jumalanpalveluksissa. Uskontunnustukset ovat yhteisen uskon tunnustamisen lisäksi kiitollisuuden ilmausta Jumalan pelastavien tekojen johdosta, joista saamme nauttia Hänen seurakunnassaan.
Helatorstain aihe – Kristuksen taivaaseen astumisen päivä – on yksi osa Jumalan pelastushistoriallisten tekojen sarjassa. Sitä juhliessamme muistamme Apostolien tekojen (1: 6-14) kuvausta siitä, kuinka Jeesus otettiin oppilaidensa nähden neljäkymmentä päivää pääsiäisen jälkeen ylös taivaaseen. Samassa yhteydessä, ennen taivaaseen ottamistaan, Jeesus antoi oppilailleen lähetyskäskyn. Tuon tehtävän täyttämistä jatkamme edelleen. Armon sanoma kuuluu viedä maailman ääriin asti. Tätä toteutamme sanoin ja kätten töin. Aikojen lopulla Jeesus on palaava takaisin samalla tavoin kuin Hänen nähtiin nousevan ”Isän oikealle puolelle”. Lähetyskäskyn lopussa olevat lupauksen sanat antavat voimaa tehtävän toteuttamiseen. Siinähän Herramme lupasi olla kanssamme ”kaikki päivät maailman loppuun asti”.
Helatorstain sanoma vakuuttaa meille, että Jumalalla on kokonaisuus hallussaan, vaikka oma käsityksemme maailman tapahtumista on usein kaoottinen, ja se aiheuttaa meissä huolestumista ja turvattomuuden tunnetta. Kristus istuu Jumalan oikealla puolella, ja Hänellä on kaikki valta taivaassa ja maan päällä. Hän rukoilee meidän, uskossa heikkojen, puolesta. Hän on Pyhän Henkensä kautta myös läsnä sanassa ja sakramenteissa seurakunnan keskellä.
Juha-Pekka Rissanen
Kuva: Minna Törrönen. Kuva blogin keskellä: Suomen evankelisluterilainen kirkko