Espoon hiippakunnan kolmas piispa, piispa Kaisamari Hintikka vihittiin virkaansa 10.2.2019 Espoon tuomiokirkossa.
Vihkimisen toimitti arkkipiispa Tapio Luoma. Vihkimyksen yhteydessä uusi piispa vastaanotti piispanviran tunnukset, ristin ja sauvan. Häntä avustivat mm. Suomen evankelis-luterilaisen kirkon yhteistyö- ja sisarkirkkojen edustajat. Avustavana pappina messussa toimi tuomiorovasti Antti Kujanpää. Messun musiikista vastasivat Espoon tuomiokirkkoseurakunnan kanttorit Sheldon Ylioja ja Petri Koivusalo, Candomino -kuoro johtajanaan Esko Kallio, CandoMini -kuoro johtajanaan Viena Kangas. Lisäksi toteutuksessa oli mukana saksofonikvartetti, sello, lyömäsoittimet sekä piano.
Piispan uusi kuorikaapu on värisävyltään punainen, joka on Pyhän Hengen ja Kristuksesta todistamisen väri. Kaavun on suunnitellut Aalto-yliopiston muodin maisterivaiheen opiskelija Emilia Kuurila. Hiippa on toteutettu yhdessä Stadin ammattiopiston modistiopiskelijoiden kanssa.
Piispa Hintikan saarnan pohjana oli päivän evankeliumiteksti, Matt. 13:24-30. Saarna käsitteli rajoja ja tarvettamme vetää rajoja sekä maantieteellisesti että kulttuurisesti. Hän muistutti, että samanmielisten yhteisö on illuusio, kuvitelma, jota ei ole. Se mikä meitä yhdistää ei ole samankaltaisuus, vaan se että me olemme kaikki Jumalan kuvia ja siksi yhtä arvokkaita.
”Meissä asuu syvällä tarve rakentaa rajoja. Rajoja oman maanosamme, rajoja oman maamme, rajoja oman kulttuurin, seurakunnan tai uskonyhteisön ympärille. Haluamme määritellä kuka kuuluu niiden sisäpuolelle, kuka suljetaan ulos, ja millä perusteella. Kun keinot tai tahto yhteisten ongelmien ratkomiseksi ovat vähissä, ryhdytään rakentamaan muureja ja luomaan viholliskuvia.”
”Hyvän ja pahan, oikean ja väärän, synnin ja pelastuksen raja ei kulje meidän välillämme. Se kulkee sisällämme. Meissä jokaisessa asuu hyvä ja paha, itsekkyys ja rakkaus. Meistä jokainen on samanaikaisesti syntinen ja vanhurskas, syyllinen ja armahdettu. Siksi kukaan meistä ei ole sellaisessa asemassa, jossa voisi osoittaa toista ja sanoa: mene pois, sinä et kuulu joukkoon, sinä et kuulu tänne.”
”Taivasten valtakunta on jo nyt meidän keskellämme. Tänäänkin, tässä kaoottiselta vaikuttavassa ja alati muuttuvassa meitä ympäröivässä todellisuudessa.” Piispa Hintikan saarna kokonaisuudessaan.
Kirkko oli ääriään myöten täynnä. Erityisen herkkä oli hetki heti vihkimisen jälkeen, kun arkkipiispa esitteli uuden piispan seurakunnalle. Lämpimät aplodit kaikuivat pitkään, aplodien jälkeen lapsikuoro CandoMini lauloi John Rutterin säveltämän A Claire Benediction. Messua ja sen musiikkia kuvattiin iloiseksi ja juhlavaksi, erityisesti kiitettiin lasten ja ja nuorten osallisuutta messun tehtävissä.
Messun jälkeen kirkkokahveilla Omniassa oli iloinen tunnelma. Tarjoilusta vastasivat Omnian opiskelijat. Tuore piispa kukitettiin, Leppävaaran kirkon kamarikuoro lauloi Kullervo Latvasen johdolla, kuorikaavun suunnittelija Emilia Kuurila kertoi kaavusta ja tekoprosessita, ja ystävyyshiippakunnan piispa Veikko Munyika onnitteli piispaa. ”Pidä huolta itsestäsi, pidä huolta laumastasi”, kehotti Munyika kollegaansa.
Juhlakahvien jälkeen juhlavieraat kokoontuivat vielä juhlalounaalle Hanasaaren kulttuurikeskukseen. Tilaisuudessa puhuivat arkkipiispa Tapio Luoma, Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä, LML:n pääsihteeri Martin Junge, piispa emerita Irja Askola sekä arkkimandriitta Alexi Chehadeh Antiokian ja koko idän patriarkaatista. Kanttorit Elina Rantamäki ja Mikko Haapaniemi Järvenpään seurakunnasta esittivät osia Juhani Haapasalon laulusarjasta Irja Askolan teksteihin Tie vie, pyhä kantaa. Lohjan seurakunnan Collegium musicum soitti Harri Kerkon johdolla.