Kielisäännöt

Palvelussuhteeseen otettaessa on varmistettava, että palvelukseen otettavalla on työtehtävien edellyttämä kielitaito. Kielitaitoa koskevista kelpoisuusvaatimuksista, työtehtävien edellyttämästä tai eduksi luettavasta kielitaidosta on mainittava hakuilmoituksessa. Kielitaito on osoitettava todistuksilla tai niihin viittaavalla nimikirjaotteella (Valtioneuvoston asetus suomen ja ruotsin kielen taidon osoittamisesta 481/2003) Lisätietoa kielitaidon osoittamisesta ja kielitutkinnoista löytyy opetushallituksen kotisivuilta https://www.oph.fi/koulutus_ja_tutkinnot/kielitutkinnot

Virkaa täytettäessä (ja työsuhdetta täytettäessä) voidaan ottaa huomioon myös sellainen hakija, joka on osoittanut vaaditun kielitaidon hakuajan päätyttyä, jos tämä ei viivytä asian käsittelyä.

Jos kelpoisuusvaatimuksena edellytetään korkeakoulututkintoa, edellytetään yksikielisessä seurakunnassa sen kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää ymmärtämisen taitoa. Kaksikielisessä viranomaisessa vaaditaan viranomaisen virka-alueen enemmistön kielen erinomaista suullista ja kirjallista taitoa sekä toisen kielen tyydyttävää suullista ja kirjallista taitoa. Jos kelpoisuusehtona on vaihtoehtoisesti ammattikorkeakoulututkinto tai opistotutkinto, ammattikorkeakoulututkinnon suorittaneelta edellytetään kirkkojärjestyksen määrittelemää taito ja opistotutkinnon suorittaneelta välttämättä ei. Muun henkilöstön osalta vaadittavasta kielitaidosta määrätään johtosäännössä tai kielisäännössä sekä yksittäisten virkojen kelpoisuusehdoissa.

Kielitaitovaatimuksista voidaan poiketa johto- tai kielisäännöllä, jos työtehtävät sitä edellyttävät tai jos eri kielten käyttämistä edellyttävien työtehtävien jako viranomaisessa sen sallii taikka vaatimuksista poikkeamiselle on muita erityisiä syitä.

Kielitaitoa koskevasta kelpoisuusvaatimuksesta voidaan myöntää erivapaus erityisestä syystä. Tuomiokapituli myöntää erivapauden seurakunnan tai seurakuntayhtymän papin ja lehtorin viran haltijalle. Muulle viranhaltijalle erivapauden myöntää se viranomainen, jonka toimivaltaan viran perustaminen kuuluu. Viranhakijan on itse anottava erivapautta.

Kielitaidosta säädetään evankelis-luterilaisen kirkon viranhaltijasta annetun lain 1 luvun 4 §:ssä ja kirkkojärjestyksen 8 luvun 3 – 7 §:ssä.